Pelastakaa lapset ry:n, Changemakerin ja sisäministeriön yhteistyönä toteutettu väkivaltaista radikalisoitumista ehkäisevä koulutus järjestettiin onnistuneesti viime torstaina 1.11. Tunnista radikalisoitumisen merkit ja puutu ajoissa -koulutus oli suunnattu erityisesti verkossa nuoria kohtaaville ammattilaisille, kuten nuorisotyöntekijöille, sosiaalityöntekijöille sekä nettipoliiseille. Koulutuksen aihe oli tärkeä ja ajankohtainen, sillä väkivaltaisen radikalisoitumisen uhka kasvaa ja nuoret ovat sille erityisen altis ryhmä. Lähes kaikki väkivaltaiset ääriliikkeet kohdistavat rekrytointiaan nuoriin ja tätä tapahtuu varsinkin verkossa.
Koulutus oli rakenteeltaan hyvin monipuolinen ja vuorovaikutteinen. Päivän aikana käsiteltiin sitä, mistä väkivaltaisessa radikalisoitumisessa on kyse, mitkä ovat sen juurisyitä, mistä sen tunnistaa ja miten sitä voidaan ehkäistä. Pääkouluttajana tilaisuudessa toimi Wessel Haanstra RadarAdviesiltä Hollannista. Lisäksi myös esimerkiksi Changemakerin nuoret osallistujat pitivät oman esitelmänsä siitä, miten nuoret käyttävät sosiaalista mediaa sekä millaisia väkivaltaisen radikalisoitumisen ehkäisyyn liittyviä uhkia ja mahdollisuuksia nuoret verkossa kohtaavat.
Haanstran mukaan erityisen haavoittuvaisessa asemassa ovat ne nuoret, jotka ovat elämässään kohdanneet vastoinkäymisiä tai yhteiskunnallista epäoikeudenmukaisuutta kuten syrjintää. Myös sosiaalisten verkostojen puute ja merkityksettömyyden tunne altistavat radikalisoitumiselle. Ääriliikkeet tarjoavat yksinkertaisia vastauksia vaikeisiin kysymyksiin sekä yhteenkuuluvuutta ja yhteisöllisyyttä, mikä voi itseään etsivälle nuorelle tuntua houkuttelevalta. Radikalisoituminen ei prosessina noudata yhtä kaavaa, vaan se voi tapahtua sekä hyvin nopeasti että pidemmän ajan kuluessa. Radikalisoitumisprosessia voivat hillitä tai vauhdittaa erilaiset laukaisevat tekijät, kuten ääriliikkeitä ihannoivan dokumentin katsominen tai myönteinen kohtaaminen ääriliikkeiden mustamaalaaman tahon kanssa.
Koulutuksessa painotettiin, että radikalisoitumisprosessiin voidaan puuttua sen kaikissa vaiheissa, mutta radikalisoitumisen ehkäiseminen on tuloksellisinta mitä varhaisemmassa vaiheessa siihen puututaan. Väkivaltaisen radikalisoitumisen ehkäisyssä ja mahdollisissa radikalisoitumisepäilyissä eri tahoilla on erilaiset roolit – nuorisotyöntekijöillä, poliisilla ja nuorilla on kaikilla tärkeä osansa toiminnassa. Nuorisotyön näkökulmasta tärkeintä on luoda turvallinen ilmapiiri keskustelulle, korostaa kriittisen ajattelun ja demokraattisten arvojen merkitystä sekä rohkaista nuoria myönteiseen kulttuurien ja uskontojen väliseen vuorovaikutukseen.
Koulutuksessa kuitenkin korostettiin sitä, että yksittäisten toimijoiden tekoja tärkeämpää on eri tahojen yhteistyö. Väkivaltaisen radikalisoitumisen tunnistaminen on todella haasteellista, ja kokonaiskuvan luomiseksi on tärkeää lähestyä mahdollisia radikalisoitumistapauksia monesta eri näkökulmasta.
Koulutuksessa esiteltiin erityinen nelitasoinen malli epäilyttävän tai mahdollisesta radikalisoitumisesta kertovan käytöksen tunnistamiseen. Radikalisoitumiseen viittaavia merkkejä ovat muun muassa perheestä tai ystävistä eristäytyminen, opinnoista tai töistä poisjättäytyminen ja ideologian pakkosyöttäminen. Nämä eivät kuitenkaan aina välttämättä kerro radikalisoitumisesta, vaan voivat viitata myös sosiaalisiin ongelmiin.
Jos epäilee nuoren käyttäytymisen viittavan väkivaltaiseen radikalisoitumiseen, on tärkeää osata reagoida maltillisesti. Nuoren kanssa rauhallisesti asiasta keskusteleminen ja kuunteleva läsnäolo ovat hyviä lähestymistapoja hyökkäävän asenteen tai ideologisen väittelyn sijaan. Tärkeää on tunnistaa lähtökohdat keskustelulle: mikä on keskustelun tarkoitus? Mikä on oma roolini nuorisotyön ammattilaisena? Mahdollisesta ääriajattelusta viehättyneen nuoren kohtaamisessa myötätuntoinen asenne on hyödyllinen, ja voi tulla nuorelle myönteisenä yllätyksenä. Tämä luo hänelle turvallisuuden tunnetta keskusteluun. Myös utelias suhtautumistapa on hedelmällinen, sillä ammattilaisen on hyvä yrittää ymmärtää, millaisista tekijöistä nuoren ajattelu kumpuaa. Ammattilaisen on myös tärkeää ”istuttaa epäilyn siemeniä”: tuoda esiin ilmiöiden monimutkaisuutta ja humaania ajattelutapaa. Vastakkainasettelua kannattaa kuitenkin välttää.
Suomessa väkivaltainen radikalisoituminen ei ainakaan toistaiseksi ole suuren mittakaavan uhka. Kyseessä on kuitenkin ilmiö, joka saadessaan jalansijaa uhkaa laajamittaisesti yhteiskuntarauhaa ja ihmisoikeuksien toteutumista, ja siihen tulee suhtautua tarvittavalla vakavuudella. Rauhantyötä ei tarvitakaan pelkästään kaukaisilla konfliktialueilla tai globaalissa etelässä, vaan myös kotimaassa.
Koulutus on osa Pelastakaa lapset ry:n organisoimaa ja opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa hanketta, jonka tavoitteena on tunnistaa ja puuttua väkivaltaisen radikalisoitumiseen erityisesti verkossa. Tarkoituksena on tutkia ilmiötä verkossa sekä vahvistaa nuorten kanssa työskentelevien ammattilaisten osaamista ilmiöön liittyen. Hankkeessa tulla järjestämään uusia vastaavia koulutuksia, joten aiheesta kiinnostuneiden kannattaa seurata hankkeen etenemistä Pelastakaa lapset ry:n viestimissä.
Elsa Pakkasvirta
Vaikuttamistyön ja viestinnän harjoittelija
Changemaker
Kuvassa vasemmalta Changemakerin toinen koordinaattori Katariina Väisänen, Tarja Mankkinen sisäministeriöstä, Antti Järventaus Pelastakaa Lapset Ry:ltä sekä joukko Changemakerin vapaaehtoisia.